Tänään pidimme ensimmäisen Point Collegen työelämäseminaarin, johon kutsuttiin työpaikkaohjaajia ja muita oppilaitoksen yhteistyökumppaneita työelämän toimielimistä. Seminaari oli samalla loppuseminaari OPH:n rahoittamalle Osaavat ohjaajat-Toimivat näytöt projektille, jossa kehitettiin oppilaitokselle työpaikkaohjaajakoulutusta. Hankkeessa koulutettiin Point Collegen liiketalous nuorten työpaikoilla lähes kolmekymmentä työpaikkaohjaajaa. Heistä kymmenkunta sai todistuksen koulutuksesta loppuseminaarin yhteydessä. Onnittelut kaikille koulutuksen suorittaneille!
Seminaarin yhtenä tavoitteena oli tuoda esiin arvostusta työelämää ja työpaikkaohjaajia kohtaan. Tosi asia on, että ammatilliset oppilaitokset tarvitsevat hyviä työelämäyhteyksiä voidakseen tarjota laadukasta koulutusta. Opiskelijoiden oppimiseen ja osaamiseen vaikuttavat omalta osaltaan myös osaavat ja ymmärtävät työpaikkaohjaajat. Kuten erityisopettajamme Annamari Heikinheimo tänään esityksessään erityistä tukea tarvitsevista nuorista totesi, työpaikkaohjaaja voi parhaillaan luoda onnistumisia ja näin vaikuttaa vahvasti nuoren itseluottamuksen ja identiteetin muodostumiseen tai pahimmillaan lyödä hänet maan rakoon. Ohjaaminen ei aina myöskään ole helppoa. Haasteita tuovat yhtä lailla tavalliset kuin erityistä tukea tarvitsevat nuoret. Onneksi joukkoon mahtuu myös niitä erittäin lahjakkaita ja hyviä opiskelijoita, jotka tuovat myös työpaikoille paljon uutta osaamista.
Point Collegessa tullaan jatkossa yhä enemmän kiinnittämään huomiota ja panostamaan työpaikkaohjaajien koulutukseen. Lukuvuoen aikana kehiteltyjä koulutusmalleja ja verkkopohjaista oppimisympäristöä tullaan hyödyntämään jatkossa paljon. Tämä koskee sekä perus- että aikuiskoulutusta ja niin liiketalouden kuin sosiaali- ja terveysalan koulutusta. Tämä on osa oppilaitoksen laatujärjestelmää.
Lopuksi omalta osaltani sanoisin kiitos kaikille motivoituneille ja osaaville työpaikkaohjaajillemme, jotka tukevat nuorten oppimista ja kehittymistä ammattilaisiksi työssäoppimisjaksojen aikana. Ilman teitä emme pärjäisi! Tänään käynnistimme uuden perinteen, jossa palkitsemme vuosittain yhden aktiivisen työpaikkaohjaajan. Palkinnot saivat tänä vuonna liiketalouden puolelta Katri Lähteenmäki Eltete TPM Oy:stä ja sosiaali- ja terveydenhuollon puolelta Liisa Salonen, Porvoon kaupungilta. Kiitos yhteistyöstä ja onnittelut!
Aurinkoista kevättä kaikille!
Tämän blogin kirjoittajat ovat Porvoo International Collegen työssäoppimiskoordinaattorit: Sanna Laulumaa (liiketalous nuoret), Eeva-Liisa Kaariniemi (sosiaali- ja terveysala) sekä Susanna Björkman (oppisopimus). Haluamme nostaa esiin asioita ja ajatuksia, jotka liittyvät työelämään ja ammatilliseen koulutukseen olennaisesti liittyvään työssäoppimiseen.
tiistai 21. toukokuuta 2013
maanantai 3. syyskuuta 2012
Syksyllä solmitaan suhteita
Hyvää alkanutta lukuvuotta ja syksyä kaikille!
Tänä syksynä paluu pitkältä kesälomalta tuntui ainakin minusta melko vaikealta, vaikka kesälomalla ei helteistä pahemmin nautittukaan. Olisin mielelläni jatkanut piha- ja puutarha-askareissa ja tuntui siltä, että marjaakin jäi metsään vaikka kuinka. Mutta niinkai se on, että joskus on sieltä metsästä sivistyksen pariin möngittävä.
Täällä Point-collegessa puhaltavat nyt uudet tuulet, kun kipparina aloitti elokuussa uusi rehtorimme Sari Gustafsson. Mielenkiinnolla odotamme, mitä tuleman pitää. Myös uudet opiskelijat ovat saapuneet ja uusia ystävyyssuhteita solmitaan varmasti jo kovaa vauhtia.
Oma työni työssäoppimisvastaavana jatkuu ja syksyn aikana aion myös paneutua syventämään yhteistyötä työssäoppimisyritysten kanssa. Pyrimme vahvistamaan yhteistyöyritysverkostoamme ja näin varmentamaan laadukkaita työssäoppimismahdollisuuksia opiskelijoillemme. Mielenkiitoisia uusia yrityksiä löytyy varmasti esimerkiksi vasta avatusta Taidetehtaasta. Panostamme myös työpaikkaohjaajien kouluttamiseen yksilöllistetyn koulutusohjelman kautta. Osaavat ja motivoituneet ohjaajat luovat turvallisen ja motivoivan oppimisympäristön opiskelijoillemme ja varmistavat sen, että opiskelijoiden kokemukset työssäoppimisesta ovat hyviä. Tästä on siis hyvä jatkaa uusien ja vanhojen suhteiden solmimista. Aurinkoista syksyä kaikille!
torstai 15. maaliskuuta 2012
Työssäoppimassa ulkomailla
Yksi oppilaitoksemme painopistealueista on kansainvälisyys. Olemmekin vuosien varrella kehittäneet erialaisten projektien kautta myös mahdollisuuksia suorittaa osa työssäoppimisesta ulkomailla. Tällaisia hankkeita on ollut mm. opetushallituksen rahoittamaan KAM’oon China-hanke, jossa on luotu yhteistyöverkostoa Kiinaan.
Hyvää yhteistyötä olemme tehneet myös Espanjan Fuengirolassa toimivan Suomi-seuran kanssa, jonne vuosittain lähtee kaksi merkonomiopiskelijaa. He työskentelevät asiakaspalvelutehtävissä seuran toimistossa. Myös lähihoitajaopiskelijoille on tarjottu työssäoppimismahdollisuus terveyspisteessä, jossa he tekevät pieniä terveydenhuollon palveluita mm. mittaavat verenpainetta ja verensokeriarvoja.
Ulkomaan työssäoppimisjakso on oiva tilaisuus opiskelijoille, jotka ovat jo itsenäistymisen kynnyksellä. Sen lisäksi, että opiskelijat saavat arvokasta työkokemusta ja oppivat uusia asioita, heidän kielitaitonsa karttuu, vaikka toimitaankin pääsääntöisesti suomenkielisessä työympäristössä. Lisäksi he oppivat toisesta kulttuurista ja maasta.
Tänä vuonna kaksi kolmannen vuoden opiskelijaa Pekka Lempinen ja Markku Hänninen lähtivät tutustumaan elämään ja töihin Espanjan aurinkorannikolla. Poikien kokemuksista ja elämästä Espanjassa voit lukea lisää heidän omasta reissublogistaan http://reissumatka.blogspot.com/.
Toivon, että tulevaisuudessa kansainvälinen yhteistyö oppilaitoksessamme kasvaa ja yhä useampi opiskelija uskaltaa lähteä työssäoppimaan ulkomaille.
Hiukan kateellisena katselin poikien reissukuvia Aurinkorannikolta. Onneksi aurinko lämmittää jo meitä täällä pohjoisessakin mukavasti. Nauttikaahan viimeisistä hiihtokeleistä!
Hyvää yhteistyötä olemme tehneet myös Espanjan Fuengirolassa toimivan Suomi-seuran kanssa, jonne vuosittain lähtee kaksi merkonomiopiskelijaa. He työskentelevät asiakaspalvelutehtävissä seuran toimistossa. Myös lähihoitajaopiskelijoille on tarjottu työssäoppimismahdollisuus terveyspisteessä, jossa he tekevät pieniä terveydenhuollon palveluita mm. mittaavat verenpainetta ja verensokeriarvoja.
Ulkomaan työssäoppimisjakso on oiva tilaisuus opiskelijoille, jotka ovat jo itsenäistymisen kynnyksellä. Sen lisäksi, että opiskelijat saavat arvokasta työkokemusta ja oppivat uusia asioita, heidän kielitaitonsa karttuu, vaikka toimitaankin pääsääntöisesti suomenkielisessä työympäristössä. Lisäksi he oppivat toisesta kulttuurista ja maasta.
Tänä vuonna kaksi kolmannen vuoden opiskelijaa Pekka Lempinen ja Markku Hänninen lähtivät tutustumaan elämään ja töihin Espanjan aurinkorannikolla. Poikien kokemuksista ja elämästä Espanjassa voit lukea lisää heidän omasta reissublogistaan http://reissumatka.blogspot.com/.
Toivon, että tulevaisuudessa kansainvälinen yhteistyö oppilaitoksessamme kasvaa ja yhä useampi opiskelija uskaltaa lähteä työssäoppimaan ulkomaille.
Hiukan kateellisena katselin poikien reissukuvia Aurinkorannikolta. Onneksi aurinko lämmittää jo meitä täällä pohjoisessakin mukavasti. Nauttikaahan viimeisistä hiihtokeleistä!
maanantai 2. tammikuuta 2012
Kamppailua ajan kanssa
Hyvää uutta vuotta kaikille!
Viettelen vielä kotona lomaa, mutta pikku hiljaa alkavat ajatukset jo siirtyä uuteen lukukauteen ja töihin, jotka odottavat työpaikalla tekemistä. Kevät tuo itselleni mukavaa puuhastelua kahden uuden työssäoppimista kehittävän projektin parissa. Uusia juttuja on aina kiva tehdä, mutta välillä aikataulutus muun ja opetustyön kanssa on haastavaa. Kummallista, miten tuo aika tuntuu olevan yhä kallisarvoisempi resurssi kaikilla elämän osa-alueilla.
Myös opetustyössä ajan antaminen erityisesti yksilöllisesti opiskelijoille on haastavaa. Tuntuu usein siltä, että luokassa on kovin erilaisia tekijöitä ja toimijoita ja välillä opettaja ei osaa havaita riittävän ajoissa niitä, jotka ovat jo pudonneet kärryiltä kun muut paahtavat eteenpäin. Myös opiskelijoiden palautteessa usein kaivataan yksilöllistä ohjausta.
Entäs työpaikoilla? Riittääkö ohjaajien aika opiskelijalle? Valitettavasti aika usein opiskelijoiden palautteen mukaan ei riitä. Tuntuu siltä, että myös työpaikoilla mennään niin hurjaa tahtia, ettei aikaa riitä aina opiskelijalle. Tämä aiheuttaa varmasti molemminpuolista tyytymättömyyttä. Opiskelija ei ehkä sisäistä annettuja tehtäviä tai saa kokonaiskuvaa työpaikalla tehtävästä työstä. Toisaalta saattaa tulla myös enemmän virheellisiä työsuorituksia ja motivaatiokin kärsii. Ohjaajat ovat varmasti yhtä suuressa ristipaineessa kuin opettajat ajankäytön suhteen.
Työelämään astuva nuori luo työssäoppimisessa ensimmäisiä mielikuvia työelämästä ja siksi on tärkeää muistaa ohjaajan rooli myös esimerkkinä ja mallina. Millaisen kuvan sinä siis annat nuorelle? Oletko esimies, joka hallitsee aikaa ja antaa sitä muille vai hallitseeko aika sinua? Tehdäänkö tänä vuonna uudenvuodenlupaus siitä, että löydämme joka viikko vaikkapa sen vartin verran lisää aikaa yhteisille keskusteluille nuorten kanssa. Minä ainakin lupaan yrittää!
Viettelen vielä kotona lomaa, mutta pikku hiljaa alkavat ajatukset jo siirtyä uuteen lukukauteen ja töihin, jotka odottavat työpaikalla tekemistä. Kevät tuo itselleni mukavaa puuhastelua kahden uuden työssäoppimista kehittävän projektin parissa. Uusia juttuja on aina kiva tehdä, mutta välillä aikataulutus muun ja opetustyön kanssa on haastavaa. Kummallista, miten tuo aika tuntuu olevan yhä kallisarvoisempi resurssi kaikilla elämän osa-alueilla.
Myös opetustyössä ajan antaminen erityisesti yksilöllisesti opiskelijoille on haastavaa. Tuntuu usein siltä, että luokassa on kovin erilaisia tekijöitä ja toimijoita ja välillä opettaja ei osaa havaita riittävän ajoissa niitä, jotka ovat jo pudonneet kärryiltä kun muut paahtavat eteenpäin. Myös opiskelijoiden palautteessa usein kaivataan yksilöllistä ohjausta.
Entäs työpaikoilla? Riittääkö ohjaajien aika opiskelijalle? Valitettavasti aika usein opiskelijoiden palautteen mukaan ei riitä. Tuntuu siltä, että myös työpaikoilla mennään niin hurjaa tahtia, ettei aikaa riitä aina opiskelijalle. Tämä aiheuttaa varmasti molemminpuolista tyytymättömyyttä. Opiskelija ei ehkä sisäistä annettuja tehtäviä tai saa kokonaiskuvaa työpaikalla tehtävästä työstä. Toisaalta saattaa tulla myös enemmän virheellisiä työsuorituksia ja motivaatiokin kärsii. Ohjaajat ovat varmasti yhtä suuressa ristipaineessa kuin opettajat ajankäytön suhteen.
Työelämään astuva nuori luo työssäoppimisessa ensimmäisiä mielikuvia työelämästä ja siksi on tärkeää muistaa ohjaajan rooli myös esimerkkinä ja mallina. Millaisen kuvan sinä siis annat nuorelle? Oletko esimies, joka hallitsee aikaa ja antaa sitä muille vai hallitseeko aika sinua? Tehdäänkö tänä vuonna uudenvuodenlupaus siitä, että löydämme joka viikko vaikkapa sen vartin verran lisää aikaa yhteisille keskusteluille nuorten kanssa. Minä ainakin lupaan yrittää!
maanantai 31. lokakuuta 2011
Työn tekeminen muutoksessa
Kävin viime viikolla seminaarissa kuuntelemassa tulevaisuudentutkijan näkemyksiä kaupan muutoksesta ja tulevaisuudesta. Tässä yhteydessä nousi esiin myös työelämän murros ja erityisesti nuorten asenteet työtä ja työn tekemistä kohtaan.
Vielä pari vuosikymmentä sitten ihmiset muodostivat minä-käsityksensä ammattinsa tai työnsä kautta. Tulevaisuuden työntekijän puolestaan arvioidaan olevan työelämänsä aikana jopa yli kymmenessä eri ammatissa. Lisäksi vapaa-ajan ja harrastusten merkitys on noussut. Uuden sukupolven työtekijät siis rakentavat omaa identiteettiään myös muiden tekijöiden kuin työn kautta ja työ nähdään yhtenä välineenä oman elämäntavan tai harrastuksen mahdollistamiseen. Työtä halutaan tehdä joustavammin silloin, kuin se sopii muuhun elämään.
Minä-käsityksen muutos ja uudet vaatimukset työelämän joustoista tulevat varmasti tulevaisuudessa aiheuttamaan kitkaa uuden ja vanhan työelämäsukupolven välillä. Tärkeintä on ymmärtää ja tunnistaa nämä erot ja osata varautua niihin vaikka miettimällä oman työyhteisön osalta mahdollisuuksia erilaisen työnteon tukemiseen. Ehkä asenteiden muutos näkyy osaltaan jo työssäoppimisessakin, mikä työpaikkaohjaajien on hyvä tunnistaa.
Minäkään en siis enää ole ammattiaineiden opettaja, joka harrastaa kalliokiipeilyä vaan olen kiipeilijä, joka työkseen opettaa kauppaoppilaitoksessa. Onhan toki yksi opettajan työn houkuttelevimmista puolista juuri työaikojen jousto ja pitkät lomat, jolloin voi lähteä vaikkapa kiipeilykallioille nauttimaan vähän fyysisemmistä ongemista. Näin syksyn tullen kyllä joutuu tyytymään jumppaamisesta sisäseinällä.
Vielä pari vuosikymmentä sitten ihmiset muodostivat minä-käsityksensä ammattinsa tai työnsä kautta. Tulevaisuuden työntekijän puolestaan arvioidaan olevan työelämänsä aikana jopa yli kymmenessä eri ammatissa. Lisäksi vapaa-ajan ja harrastusten merkitys on noussut. Uuden sukupolven työtekijät siis rakentavat omaa identiteettiään myös muiden tekijöiden kuin työn kautta ja työ nähdään yhtenä välineenä oman elämäntavan tai harrastuksen mahdollistamiseen. Työtä halutaan tehdä joustavammin silloin, kuin se sopii muuhun elämään.
Minä-käsityksen muutos ja uudet vaatimukset työelämän joustoista tulevat varmasti tulevaisuudessa aiheuttamaan kitkaa uuden ja vanhan työelämäsukupolven välillä. Tärkeintä on ymmärtää ja tunnistaa nämä erot ja osata varautua niihin vaikka miettimällä oman työyhteisön osalta mahdollisuuksia erilaisen työnteon tukemiseen. Ehkä asenteiden muutos näkyy osaltaan jo työssäoppimisessakin, mikä työpaikkaohjaajien on hyvä tunnistaa.
Minäkään en siis enää ole ammattiaineiden opettaja, joka harrastaa kalliokiipeilyä vaan olen kiipeilijä, joka työkseen opettaa kauppaoppilaitoksessa. Onhan toki yksi opettajan työn houkuttelevimmista puolista juuri työaikojen jousto ja pitkät lomat, jolloin voi lähteä vaikkapa kiipeilykallioille nauttimaan vähän fyysisemmistä ongemista. Näin syksyn tullen kyllä joutuu tyytymään jumppaamisesta sisäseinällä.
keskiviikko 26. lokakuuta 2011
Miten neuvottelet palkasta
Huonojen talousuutisten jatkuessa tässä teille muutama vinkki palkkaneuvotteluihin, kun lähdette kesätöitä hakemaan.
tiistai 25. lokakuuta 2011
Syksyn satoa
Eilen palasivat työssäoppimisesta kouluun kaikki toisen vuosikurssin opiskelijat. Kymmenen viikon työelämäjakso tuntui osasta pitkältä ja osan mielestä aika meni lentämällä. Monelle tämä on ollut ensimmäinen todellinen kosketus työelämään. Oman ryhmäni opiskelijoiden mielestä kokemus oli pääsääntöisesti positiivinen vaikka monen mielestä kehittämiskohteita työpaikoilla löytyikin. Muutamalle onnekkaalle ja työnsä hienosti hoitaneelle opiskelijalle tarjottiin jo kesätyöpaikkaakin, mikä on hieno esimerkki siitä, että työssäoppiminen tosiaan avaa ovia työelämään.
Näitä täytyy vielä vähän kehittää:
Eli summa summarum: opiskelija kokee työssäoppisen mielekkääksi, kun hänelle annetaan riittävän monipuolisia ja näyttöön valmistelevia työtehtäviä, hän tuntee kuuluvansa työyhteisön jäseneksi ja ohjaaja antaa hänelle riittävästi aikaa ja ohjausta, jotta hän todella tuntee oppineensa jotain.
Kehitettävää meillä on vielä paljon niin itse järjestelmän, opettajien kuin työpaikkaohjaajien osalta. Onneksemme olemme saaneet opetushallitukselta määrärahan, jonka turvin voimme käynnistää keväällä laajemman kehittämis- ja koulutushankkeen ja kartoittaa parhaita työssäoppimispaikkoja Porvoon alueella.
Tässä muutamia keskeisiä havaintoja opiskelijoiden kokemuksista työssäoppimisessa:
Positiivisia asioita työssäoppimisessa: · ”Oli tosi kivaa. Työkaverit ja ohjaaja olivat huippumukavia – heitä on jo kova ikävä.”
· ”Tuntui hienolta, kun sai heti alusta asti vastuuta työstä. Pääsi tekemään ihan tosissaan myyntiä.”
· ”Näytöt menivät hyvin ja sain kiitettävät arvosanat.”
· ”Sain tehdä monipuolisesti juttuja ja opin kyllä tosi paljon kaikenlaista. ”
· ”Ei mun ohjaajalla kyllä ollut koskaan aikaa ohjata mua. Muutenkin työpaikalla oli tosi stressaantunut ilmapiiri.”
· ”Tylsintä oli istua siellä varastossa koko ajan. Ei me tehty muuta kuin hinnoiteltiin tuotteita.”
· ”Mä olin harjoitellut hirveesti sitä näyttöä ja sit opettaja ei halunnutkaan nähdä sitä. Se vaan sanoi, et kai sä oot sen jo näyttänyt.”
Kehitettävää meillä on vielä paljon niin itse järjestelmän, opettajien kuin työpaikkaohjaajien osalta. Onneksemme olemme saaneet opetushallitukselta määrärahan, jonka turvin voimme käynnistää keväällä laajemman kehittämis- ja koulutushankkeen ja kartoittaa parhaita työssäoppimispaikkoja Porvoon alueella.
Tunnisteet:
kehittäminen,
kokemukset,
työssäoppiminen
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)