maanantai 31. lokakuuta 2011

Työn tekeminen muutoksessa

Kävin viime viikolla seminaarissa kuuntelemassa tulevaisuudentutkijan näkemyksiä kaupan muutoksesta ja tulevaisuudesta. Tässä yhteydessä nousi esiin myös työelämän murros ja erityisesti nuorten asenteet työtä ja työn tekemistä kohtaan.

Vielä pari vuosikymmentä sitten ihmiset muodostivat minä-käsityksensä ammattinsa tai työnsä kautta. Tulevaisuuden työntekijän puolestaan arvioidaan olevan työelämänsä aikana jopa yli kymmenessä eri ammatissa. Lisäksi vapaa-ajan ja harrastusten merkitys on noussut. Uuden sukupolven työtekijät siis rakentavat omaa identiteettiään myös muiden tekijöiden kuin työn kautta ja työ nähdään yhtenä välineenä oman elämäntavan tai harrastuksen mahdollistamiseen. Työtä halutaan tehdä joustavammin silloin, kuin se sopii muuhun elämään.

Minä-käsityksen muutos ja uudet vaatimukset työelämän joustoista tulevat varmasti tulevaisuudessa aiheuttamaan kitkaa uuden ja vanhan työelämäsukupolven välillä. Tärkeintä on ymmärtää ja tunnistaa nämä erot ja osata varautua niihin vaikka miettimällä oman työyhteisön osalta mahdollisuuksia erilaisen työnteon tukemiseen. Ehkä asenteiden muutos näkyy osaltaan jo työssäoppimisessakin, mikä työpaikkaohjaajien on hyvä tunnistaa.

Minäkään en siis enää ole ammattiaineiden opettaja, joka harrastaa kalliokiipeilyä vaan olen kiipeilijä, joka työkseen opettaa kauppaoppilaitoksessa. Onhan toki yksi opettajan työn houkuttelevimmista puolista juuri työaikojen jousto ja pitkät lomat, jolloin voi lähteä vaikkapa kiipeilykallioille nauttimaan vähän fyysisemmistä ongemista. Näin syksyn tullen kyllä joutuu tyytymään jumppaamisesta sisäseinällä.

keskiviikko 26. lokakuuta 2011

Miten neuvottelet palkasta

Huonojen talousuutisten jatkuessa tässä teille muutama vinkki palkkaneuvotteluihin, kun lähdette kesätöitä hakemaan.

tiistai 25. lokakuuta 2011

Syksyn satoa

Eilen palasivat työssäoppimisesta kouluun kaikki toisen vuosikurssin opiskelijat. Kymmenen viikon työelämäjakso tuntui osasta pitkältä ja osan mielestä aika meni lentämällä. Monelle tämä on ollut ensimmäinen todellinen kosketus työelämään. Oman ryhmäni opiskelijoiden mielestä kokemus oli pääsääntöisesti positiivinen vaikka monen mielestä kehittämiskohteita työpaikoilla löytyikin. Muutamalle onnekkaalle ja työnsä hienosti hoitaneelle opiskelijalle tarjottiin jo kesätyöpaikkaakin, mikä on hieno esimerkki siitä, että työssäoppiminen tosiaan avaa ovia työelämään.
Tässä muutamia keskeisiä havaintoja opiskelijoiden kokemuksista työssäoppimisessa:
Positiivisia asioita työssäoppimisessa:

·         ”Oli tosi kivaa. Työkaverit ja ohjaaja olivat huippumukavia – heitä on jo kova ikävä.”

·         ”Tuntui hienolta, kun sai heti alusta asti vastuuta työstä. Pääsi tekemään ihan tosissaan myyntiä.”

·         ”Näytöt menivät hyvin ja sain kiitettävät arvosanat.”

·         ”Sain tehdä monipuolisesti juttuja ja opin kyllä tosi paljon kaikenlaista. ”


Näitä täytyy vielä vähän kehittää:

·         ”Ei mun ohjaajalla kyllä ollut koskaan aikaa ohjata mua. Muutenkin työpaikalla oli tosi stressaantunut ilmapiiri.”

·         ”Tylsintä oli istua siellä varastossa koko ajan. Ei me tehty muuta kuin hinnoiteltiin tuotteita.”

·         ”Mä olin harjoitellut hirveesti sitä näyttöä ja sit opettaja ei halunnutkaan nähdä sitä. Se vaan sanoi, et kai sä oot sen jo näyttänyt.”


Eli summa summarum: opiskelija kokee työssäoppisen mielekkääksi, kun hänelle annetaan riittävän monipuolisia ja näyttöön valmistelevia työtehtäviä, hän tuntee kuuluvansa työyhteisön jäseneksi ja ohjaaja antaa hänelle riittävästi aikaa ja ohjausta, jotta hän todella tuntee oppineensa jotain.

Kehitettävää meillä on vielä paljon niin itse järjestelmän, opettajien kuin työpaikkaohjaajien osalta. Onneksemme olemme saaneet opetushallitukselta määrärahan, jonka turvin voimme käynnistää keväällä laajemman kehittämis- ja koulutushankkeen ja kartoittaa parhaita työssäoppimispaikkoja Porvoon alueella.